Populasaun Atoni ne’ebé hela iha Oé-Cusse iha relasaun ne’ebé forte ho natureza iha sira nia moris lor-loron. Fatuk, foho no mota sira iha signifikadu espesiál tebes ba komunidade Oé-Cusse nian, ne’ebé integra didi’ak ho ambiente. Tuir lian Baikenu, ne’ebé sai lian lokál/materna husi rejiaun ne’e, relasaun maka’as ne’e bele haree iha espresaun: “Fautkanaf and Oekanaf”, ne’ebé signifika: “rai nu’udar Ita-nia isin no bee sai nu’udar Ita-nia klamar”. Tuir fiar Timor nia: “Ema ne’e bé halo aat natureza, hanesan halo aat ninia isin rasik”. Tan ne’e, dalan di’ak atu hatene no komprende kona-bá istória no kultura Oé-Cusse mak “La’o Hodi Hanoin Hikas” tutan ba fautkanaf no oekanaf, la’o iha laletek no foho iha rejiaun ida ne’e, dalan ne’ebé diak hodi buka hatene Oé-Cusse
Oé-Cusse riku ho variasaun animal, ho espesies balun ne’ebe lahetan iha Timor-Leste. Espesies manufuik diferente 261 no espesies diferente ikan tasi 235 maka identifika ona. Tuir mai maka lista hosi variasaun espesies nebe’e maka bele hare bainhira la’o ain no nani tasi iha rejiaun Oé-Cusse.